maanantai 25. heinäkuuta 2016

Kesän kiireitä ponirintamalla by Niina Perkkiö

Hevosautoon on tullut kiitettävästi kilometrejä kesän aikana, maaliskuusta heinäkuun alkuun 10 000 km. Meillä on ollut valmennuksia tai kisoja joka viikonlopulle kesäkuun ajan. PM-kisoissa oltiin tänä vuonna vielä turisteina, mutta jospa ensi vuonna jo tosi toimissa.

Minni myös kannustusjoukoissa.



Kun PM-kisoista saavuttiin la-iltana, pyöri pyykkikone muutaman tunnin ja su aamuna oli rippilapsella puhtaat vaatteet rippileirille mukaan. Ripari kestäisi viisi päivää, joten ponilla oli huoltoviikko.


Tiistaina käytiin kiropraktiassa. Kaulan taipuisuus oli parantunut huimasti, jee. Porkkanajumppaa on tehty treenien jälkeen. Selästä muutamia fasettilukkoja auki, niin kokoaminen taas luonnistuu paremmin.

 Gonda Jaana Tainion käsittelyssä.



Torstaina kävi kengittäjä. Kengittäjä käy viiden viikon välein. Lappeenrannan kisat ovat nurmikentällä, joten laitoimme "talvikengät" alle. Vielä hokin reiät täytettiin silikoonitupeilla.

Esa Myllymäen manikyyrissä.



Poni sai lomailla alkuviikon ja torstaina hevosenhoitajamme Irina alkoi liikuttaa sitä. Minä sain keskittyä leipomiseen ja rippijuhlien laittoon. Rippikuvat muistoksi juhlavieraille kävimme ottamassa Kalajoella merenrannassa. Joka ponitytön (ja äidin) unelmahan on poseerata poninsa kanssa.












Maanantaina oli paluu arkeen ja treenaamiseen. Laukan kanssa olemme edenneet hirmuisesti ja poni  kokoaa siinä jo itseään. Matleenan oma valmentaja kävi maanantaina ja tiistaina. Auton pakkauskin vie aina monta tuntia.






Keskiviikkona starttasimme kohti Lappeenrantaa ja Future Dressage Cup:ia. Meiltähän nämä matkat tunnetusti kestää. Kuusi tuntia ajoa olisi tiedossa. Poni onneksi matkustaa hyvin ja ei stressaa reissaamista.






Perille päästyämme ratsastuksen glamour oli taas kaukana. Hiki virtasi -25´c helteessä, kun täytimme jabaa, jossa poni asuisi keskiviikosta lauantaihin. 10 kottikärryllistä sahanpurua ja tavaroiden purku autosta. Mä niin tarvitsin suihkua.. Mutta ei jouda, poni pitää käydä vielä liikuttamassa noin pitkän ajomatkan jälkeen. Samalla se saisi tutustua myös avaraan ratsastus-areenaan. Emme ole aikaisemmin nurmella ratsastaneet, joten emme tienneet, miten se reagoisi pohjaan. Ennen kuin pääsisimme ratsastamaan, pitää vielä hokit ruuvata kannoille paikalleen. Tällä kertaa homma sujui mallikkaasti ja kaikki hokit olivat yhteistyö kykyisiä. Yleensähän se viimeinen ei lähde kierteille sitten millään.


Lappeenrannan kisat sujuivat ihan hyvin. Tämän kesän kisaratojen opettelu on helppoa: niitä on vain kaksi. Ponien henkilökohtainen ohjelma ja ponien joukkueohjelma. Näillä mennään. Jos noista kummastakin saa yli 58 % ja selviää 12 parhaan joukkoon, pääsee esittämään oman vapaa-ohjelmansa, kur:in.  Se on jokaisen henkilökohtainen.  Lappeenrannassa päästiin kur:iin asti. Onnittelut lapselle hyvästä ratsastuksesta.


 Jaban tyhjennys menossa. Meidän diivahan ei turhia väistele.

 Ratsukko lähdössä kur:n palkintojen jakoon.

 kisakampauksen tekoa





Jaban tyhjennys ja kotimatka voi alkaa. Kuusi tuntia takaisin ja tallilla auton purku. Ihana oma sänky kutsuu..
Kun pääsin kotipihalle, meillekin oli rantautunut kesän kuumin hitti: pokemon go peli. Lähdin Santerin kanssa vielä hunttaamaan muutaman pokemonin. Suuri vainukoirakin lähti jaloittelemaan mukaamme.















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti